Lausunto on annettu Lausuntopalvelussa kappalekohtaisesti suositusten luonnoksen rakenteen mukaan.
Yleisiä huomioita
Kiitämme, että kasvipainotteiset ja vegaaniset ruokavaliot on nostettu aiempaa vahvemmin ja näkyvämmin osaksi lapsiperheiden ruokasuosituksia. On erittäin myönteistä, että suosituksen lähtökohtana on ravitsemussuositusten mukainen kasvipainotteinen ruokavalio sekä terveyden ja ympäristön kestävyyden yhteensovittaminen.
Suositukset eivät vielä kaikilta osin onnistu tukemaan kasvipainotteisen syömisen normalisoitumista. Useissa kohdissa maito ja muut eläinperäiset tuotteet näyttäytyvät edelleen oletusarvoisina valintoina, kun taas kasvipohjaiset vaihtoehdot esitetään poikkeavina, korvaavina tai erityistä huomiota vaativina ratkaisuina.
Kasvipohjaista ruokaa käsittelevissä osuuksissa painotus on monin paikoin erityisesti huomioitavissa asioissa ja mahdollisissa ravitsemushaasteissa. Tämä johtaa helposti sävyyn, jossa kasvipohjainen ruokavalio näyttäytyy ennen kaikkea vaativana tai riskialttiina vaihtoehtona, vaikka tutkimusnäyttö tukee monipuolisesti toteutettujen kasvipainotteisten ruokavalioiden terveys- ja ympäristöhyötyjä.
Suosittelemme, että kasvipohjaisia ruokavalioita koskevat ilmaisut ja sanoitukset käydään läpi koko dokumentissa normiohjauksen näkökulmasta. Kielen ja esitystavan tulisi tukea kasvipainotteisen syömisen normalisoitumista siten, että kasvipainotteinen syöminen esitetään kannustavasti, houkuttelevasti ja suositeltavana valintana. Hyötyjen ja mahdollisuuksien tulisi näkyä tekstissä ennen ravitsemuksellisia huomioita ja erityiskysymyksiä.
Ravitsemuksen terveys- ja ympäristövaikutukset
Prosessointi-sanaa ei pitäisi käyttää ilman, että tarkennetaan, mitä sillä tarkoitetaan tai mihin tuoteryhmiin liittyen sitä erityisesti pitäisi välttää.
Koko perheen terveyttä edistävä syöminen
s. 19 r. 25: Luvun “3.2 Koko perheen ruokavalinnat ruokaryhmittäin” osio “Maitovalmisteet ja niiden tapaan käytettävät kasvipohjaiset valmisteet” on normien näkökulmasta ongelmallinen. Siinä maito ja maitovalmisteet esitetään vahvasti oletusarvoisina valintoina, kun taas kasvipohjaiset juomat ja muut tuotteet näyttäytyvät poikkeavina tai korvaavina vaihtoehtoina. Tämä oletusvalinta ja normatiivinen ohjaus ovat ristiriidassa esimerkiksi luvun 2 “Kestävä ruokavalio suojelee ympäristöä” tavoitteiden sekä sen havainnon kanssa, että maitovalmisteita kulutetaan Suomessa liikaa.
Kasvipainotteisuutta korostavaa linjaa tukisi neutraalimpi tapa käsitellä maitovalmisteita ja kasvipohjaisia tuotteita rinnakkaisina vaihtoehtoina.
Muutosehdotus s. 20 rivi 26:
“Jos korvaat maidon kasvipohjaisilla juomilla”
→
“Täydennettyjä kasvipohjaisia juomia suosittaessa on hyvä kiinnittää huomiota tuotteen D-vitamiini-, B12-vitamiini-, riboflaviini-, jodi- ja kalsiumpitoisuuksiin.”
Muutosehdotus:
Osion kappaleiden järjestystä muutetaan siten, että kasvijuomat ja muut kasviperäiset meijerituotteiden vaihtoehdot käsitellään ennen maitoa ja maitovalmisteita, otsikko mukaan lukien.
s. 22 r. 21: Tuotepakkauksien ohjeita kannattaa noudattaa. Esimerkiksi säilöttyjen palkokasvien huuhtelemisesta yleensä suositellaan pakkauksen ohjeissa. Huuhtelemisesta voi olla apua herkälle vatsalle.
s. 22 r. 27 Hybridi-sanaa ei tulisi käyttää kuluttajaviestinnässä – se voidaan kokea luotaantyöntävänä. Yhdistelmätuote-sana on alkanut vakiintua. “Korvaaminen” taas vie ajatukset johonkin pakotettuun ja taloudellisesti niukkojen olojen aiheuttamaan muutokseen; esimerkiksi “sijaan” tai “tilalle” ovat parempia.
s. 29 Lisäystoive: Joidenkin tuotteiden suolapitoisuus voi olla korkea, mutta käyttötarkoituksen myötä annoksen suolamäärä kokonaisuudessaan on silti kohtuullinen. Esimerkiksi kasviproteiinituotteissa suolaa voi olla itse tuotteessa paljon, mutta kun tuotteen lisää kastikkeeseen tai pataan, suolan määrä on sopiva.
3.3 ja 3.4
Kasvipainotteiset ja vegaaniset ruokavaliot on nostettu kiitettävän hyvin esiin suosituksessa. Ravitsemussuositusten mukaisesti tavoitteena on kasvipainotteisten ruokavalioiden yleistyminen osaksi tavanomaista syömistä. Tätä normalisoitumista tukisi se, että kasvipainotteisia ruokavalioita käsiteltäisiin ensin niiden hyötyjen ja mahdollisuuksien näkökulmasta, minkä jälkeen tuotaisiin esiin huomioitavat ravitsemukselliset erityiskysymykset, jotka koskevat vain erityisen kasvipainotteisia ruokavalioita. Riskinä on nyt, että myös jonkin verran kasvipainotteisemmaksi muokatut ruokavaliotkin vaikuttavat ravitsemusriskiltä ravitsemussuositusten tavoitteiden vastaisesti.
Nyt kappaleissa 3.3 ja 3.4 painotus on pitkälti erityisesti huomioitavissa asioissa, kun taas kasvipainotteisen ja vegaanisen ruokavalion myönteiset terveys- ja ympäristövaikutukset jäävät vähemmälle huomiolle. Lisäksi on varottava kyseenalaistavia tai vähätteleviä termejä, kuten “riittävä”.
Muutosehdotus kappaleen 3.3 alkuun:
Kasvipainotteinen ruokavalio koostuu pääosin kasvikunnan tuotteista, kuten viljoista, palkokasveista, juureksista, sienistä, vihanneksista, marjoista ja hedelmistä. Monipuolisesti ja tasapainoisesti toteutetut kasvipainotteiset ruokavaliot, jotka sisältävät yksittäisiä tai useita eläinproteiinin lähteitä, ovat koko perheelle ravitsemuksellisesti täysipainoisia ja terveyttä edistäviä. Tottuminen monipuolisesti kasvipohjaisiin ruokiin perheen kanssa edistää lasten ja nuorten terveellisten ruokatottumusten kehittymistä myöhempään elämään.
Muutosehdotus kappaleen 3.4 alkuun:
Vegaaniruokavalio ei sisällä eläinperäisiä tuotteita. Monipuolisesti toteutettu vegaaniruokavalio tarjoaa runsaasti kuitua, pehmeitä rasvoja, vitamiineja ja muita terveyttä edistäviä ravintoaineita. Oikein koostettuna se soveltuu myös lapsiperheille. Terveydenhuollon ja ruokapalveluiden ammattilaisten ajantasainen osaaminen vegaaniruokavalioista auttaa ohjaamaan ja kannustamaan perheitä kokoamaan monipuolisen ja ravitsemuksellisesti tasapainoisen vegaaniruokavalion. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin ravintoaineiseisiin, joita kasvipohjaisissa ruoissa on niukasti tai ei lainkaan, tai joiden imeytyminen on heikompaa kuin sekaruokavaliossa.
Imeväisen ruoka: imetyksestä perheen ruokailuun
Purkki- ja pussiruuat ovat monessa perheessä merkittävä osa lapsiperheiden päivänaikaista syömistä. Tämä olisi hyvä huomioida suosituksessa paremmin. Suositus voisi kannustaa suosimaan myös lastenruoissa kasvipohjaisia aterioita osana monipuolista ja terveyttä edistävää ruokavaliota.
Leikki-ikäiset 2-6 vuotta
Kappaleessa 7.4. vertaillaan suolan määrää puuron sekä leivän ja leikkeleen välillä. Puuron suosittamisen lisäksi olisi syytä linjata, että lihaleikkeleistä olisi syytä luopua varhaiskasvatuksen ruokailussa kokonaan jo varhaiskasvatuslain kohdan “lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveyttä edistävä ja tarpeellinen ravinto” nojalla.
Ideoita jalkauttamiseen
Lisätään kasvipohjaisen ruuan normalisointia läpi lapsen elämän. Kasvipainotteinen, ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio tulee olla lähtökohtana kaikissa julkisissa ruokapalveluissa ja neuvonnassa, mitä lapsi ja nuori elämänsä aikana kohtaa:
- Neuvola
- Päiväkodit
- Koulut
Varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokaympäristöjä muokkaavia hankkeita on edistettävä. Olennaista hankkeissa on keskittyä aiempien projektien, kuten RuokaAskel-hankkeessa selvinneiden löydösten ja parhaiden käytäntöjen laajamittaiseen jalkauttamiseen.
Tarvitaan kampanjoita, jotka lisäävät tietoa suosituksista.
Pro Vege ry
Pro Vege on kasvipohjaisen ruuan toimialayhdistys. Laajaan 40 toimijan jäsenkuntaan kuuluvat elintarvikevalmistajien lisäksi kaikki Suomen suurimmat päivittäistavaraketjut sekä toimijoita muun muassa ravintolakentältä, tutkimuksesta ja bioteknologiasta. Tavoitteenamme on lisätä kasvipohjaisen ruuan kysyntää ja tarjontaa. Näin vahvistamme sen markkinan kasvua niin kotimaassa kuin viennissä. Kasvu tuo mukanaan uusia elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksia, sekä hyötyjä kansanterveydelle, ilmastolle ja ympäristölle. Se hyödyttää koko Suomea.