Maksuton julkinen kouluruoka on ollut yksi suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivistä luoden pohjaa yhdenvertaisuudelle. Nyt perustat ovat alkaneet rakoilla.
”Kouluruokailu on kansainvälisesti ainutlaatuinen järjestelmä, mutta sen tulevaisuutta kansanterveyden pohjan luojana ei voi ottaa itsestäänselvyytenä. THL:n tilastojen mukaan 44 prosenttia koululaisista ei syö kouluruokaa päivittäin ja 72 prosentissa kouluista ruokailuaika on liian lyhyt”, kertoo Ruokakasvastusyhdistys Ruukun toiminnanjohtaja Aliisa Hyvönen.
Kouluruuan tulevaisuuden näkymät olivat lähtökohtana eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä keskustelussa. Tilaisuuden järjestivät osana ruokakasvatuksen viikkoa Ruokakasvatusyhdistys Ruukku, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Ruokatieto Yhdistys sekä Pro Vege.
Ruuan prosessointikeskustelu on rantautunut Suomeen
Tilaisuudessa kuultiin käytännön kokemuksia kouluista. Turun kaupungin aluerehtori Miina Orellin, ruokapalveluiden edustaja Compass Groupin liiketoimintapäällikkö Satu Puustisen ja Helsingin nuorisoneuvoston Oliver Arhion keskustelussa merkittävimpinä ratkaistavina ongelmina nähtiin polarisoitunut ruokapuhe ja oppilaiden osallisuuden puute. Juurisyyksi todettiin kuitenkin se, että usein kouluruuan hankintoja määrittää ainoastaan alhaisin hinta. Näiden pohjalta järjestäjät usuttivat paneeliin osallistuneita kansanedustajia Anne Kalmaria (kesk.), Mari Niemistä (ps.) ja Tiina Eloa (vihr.) linjaamaan keinoja, joilla kouluruokailun laatu ja arvostus saadaan vahvistumaan. Kansanedustajat mainitsivat keinoina oppilaiden kuulemisen ja osallistamisen sekä hankintalain uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa kouluruuan ravitsemuslaatuun ja kotimaisuuteen.
Keskustelussa puitiin lisäksi eduskunnan käsiteltäväksi tulevaa ultraprosessoidun ruuan kieltämiseen kouluruuassa tähtäävää kansalaisaloitetta. Ruokakasvatusyhdistys Ruukun toiminnanjohtaja Hyvönen näkee aloitteen vievän päättäjäkeskustelua väärille raiteille:
“Prosessointikeskustelu osoittaa kansalaisten vahvan huolen lasten ja etenkin kouluruuan ravitsevuudesta, mutta se ei johda toivottuun lopputulokseen virheellisten olettamien vuoksi – prosessointi ei kerro ravitsevuudesta.”
Kouluruokailu vahvistamaan kestävää ruuantuotantoa
Kouluruokailulla on suuri merkitys lasten ja nuorten ravitsemukselle, hyvinvoinnille sekä ruokataidoille. Edustajat olivat paneelissa yksimielisiä siitä, että ravitsemussuositusten mukaisen kasvipohjaisen ruuantuotannon edellytyksiä tulee vahvistaa Suomessa. Työt ja eurot pysyisivät Suomessa, kun suositusten mukainen ruoka olisi jatkossa yhä kotimaisempaa. Julkiset ruokapalvelut voivat vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon kysyntää ja tukea kestävää ruokajärjestelmää.
“Kasvisruuan osuus tulee väistämättä lisääntymään, kun ravitsemussuosituksista toivottavasti tehdään jatkossa velvoittavampia. Meidän täytyy varmistaa ruuan laatu vahvistamalla keittiöiden ammattilaisten osaamista sekä huolehtia, että paikallinen ruuantuotanto pysyy muutoksen perässä”, Tiina Elo sanoi.
Tilaisuuden päätteeksi osallistujat pääsivät kokemaan kouluruokailun haasteita käytännössä. Viidentoista minuutin ruokailuaika tuntui riittämättömältä kouluruokalounaan nauttimiseen rauhassa keskustellen.
Lisätietoja
Jukka Kajan
toiminnanjohtaja
puh. 050 467 4740
jukka.kajan@provege.fi
Aliisa Hyvönen
toiminnanjohtaja
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
puh. 044 339 9344
aliisa@ruokakasvatus.fi
Järjestäjistä:
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, monipuolisia ruokatottumuksia ja tasapainoista ruokasuhdetta. Yhdistys vahvistaa viestinnällään ja koulutuksillaan ammattilaisten ja vanhempien osaamista ruokakasvatuksesta.
Aliisa Hyvönen, toiminnanjohtaja, 044 339 9344, aliisa@ruokakasvatus.fi
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää kestävää ruokakulttuuria, kotitalousosaamista ja maaseudun elinvoimaa. Järjestö vahvistaa kotimaisen ruuan arvostusta ja ruokakasvatusta yhteistyössä MKN piirikeskusten kanssa eri puolilla Suomea.
Marita af Klercker, kehityspäällikkö, 040 526 4619, marita.afklercker@mkn.fi
Ruokatieto Yhdistys tekee tunnetuksi ruuan reittiä pellolta pöytään sekä toteuttaa ruokaan liittyvää viestintää ja oppimateriaaleja. Tavoitteena on edistää kotimaisen ruuan arvostusta sekä vahvistaa rakentavaa ruokapuhetta.
Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, puh. 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi
Pro Vege on toimialayhdistys, joka edistää kasvipohjaisen ruuan tuotantoa ja kulutusta sekä alan markkinoiden kehitystä. Yhdistys kokoaa yhteen elintarvikeyritysten lisäksi mm. vähittäiskauppoja, tutkimusta ja koulutusta vauhdittamaan siirtymää kohti kestävää ruokajärjestelmää.
Jukka Kajan, toiminnanjohtaja, puh. 050 467 4740, jukka.kajan@provege.fi